Helsingin metroa halutaan edelleen laajentaa

Helsinkiin alettiin puuhata metroa jo 1950-luvun lopulla. Aloite tehtiin kaupunginvaltuuston kokouksessa vuonna 1955 ja asiaa ryhtyi pohtimaan esikaupunkiliikenteen suunnittelukomitea, joka myöhemmin nimettiin metrotoimikunnaksi. Helsingin kasvun ennustettiin jatkuvan sellaisella vauhdilla, että metron pituudeksikin suunniteltiin 87 kilometriä. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan metroverkkoa olisi jatkettu reilusti naapurikuntien puolelle ja asemiakin piti olla 108 kappaletta. Vuonna 1962 uutisoitiin, että Helsinki on päättänyt rakentaa ilmaradan sijasta maanalaisen metrojärjestelmän. Mallia haluttiin ottaa Tukholman ja Moskovan metroista. Metroasemaa kaavailtiin tuolloin mm. Pohjois-Haagaan, joka oli juuri valmistunut asuinalue. Itäisen radan kaavailtiin päättyvän Puotilaan. Todellinen päätös metron rakentamisesta tehtiin kuitenkin vasta vuonna 1969 ja sitä edelsi kova väittely metrolinjauksista. Metrotoimikunta, konsultit, arkkitehdit ja kaupungin päättäjät riitelivät siitä, mihin metrolinjat tulisi sijoittaa ja miten suunnitelma käytännössä toteutettaisiin.

Metroliikenne aloitettiin vihdoin elokuussa 1982 ja aluksi metro kulki Hakaniemen ja Itäkeskuksen välillä. Rataosuuksia on tämän jälkeen jatkettu ja idässä metro haarautuu kahdelle eri pääteasemalle, Vuosaareen ja Mellunmäkeen. Vuonna 2012 Helsingin metro koostui 17 asemasta ja verkoston pituus oli noin 21 kilometriä. Metroa käytetään päivittäin noin 200 000 kertaa ja vuodessa matkoja tehdään lähes 62 miljoonaa. Helsingin metro on maailman pohjoisin metrojärjestelmä ja oli aikanaan Suomen suurin investointi.  Nykyään metro kulkee maan alla noin kahdenkymmenen metrin syvyydessä Ruoholahdesta Sörnäisiin asti. Pitkänsillan kohdalla metro alittaa salmen pohjan. Sörnäisistä eteenpäin metro kulkee Itäväylän vieressä maan pinnalla Itäkeskukseen asti. Itäkeskuksesta Mellunmäkeen metro jatkaa jälleen maan päällä ja Vuosaareen kulkeva metro taas katoaa parin pysäkin ajaksi maan alle, noustakseen jälleen Vuosaaressa maan pinnalle.

Jo ensimmäiset metrot oli suunniteltu automaattijuniksi ja niihin ei olisi tarvinnut kuljettajaa. Automaattisia metroja testattiin vuonna 1974, mutta suunnitelmasta luovuttiin ja päädyttiin rakentamaan rautateilläkin käytössä olevaan asetinlaite- ja opastejärjestelmään sekä manuaalisesti kuljetettaviin metroihin. Automaattisia metroja ei koskaan käytetty matkustajaliikenteessä ja viimeisetkin testivaunut romutettiin vuonna 1988. Metron automatisointi on kuitenkin noussut jälleen keskustelunaiheeksi ja mahdollisuuksia siihen selvitetään. Vuonna 2012 Helsinki päätti luopua suunnitelmasta saada metrosta täysin automatisoitu, sillä Helsingin kaupungilla oli erimielisyyksiä automatisoinnin toimittajan kanssa. Uusi mahdollisuus automatisoinnille annettiin vuonna 2014, mutta tällä hetkellä suunnitelma on hyllyllä Länsimetron kustannusten ja rakennusprojektin myötä. Helsinki päätyi kuitenkin uusimaan metron asetinlaitteet ja kulunvalvontatekniikan. Myös metron vuoroväliä lyhennettiin 5 minuutista 2,5 minuuttiin ja junien pituutta lyhennettiin, jotta metro pystyy vastamaan kasvavaan kapasiteettiin. Joka toinen metro siirrettiin kulkemaan Ruoholahteen ja joka toinen jää Kamppiin, jotta lyhyemmät vuorovälit saadaan katettua.

Vuonna 2004 Helsinkiin suunniteltiin myös toista metrolinjaa, joka olisi kulkenut väliä Laajasalo-Katajanokka-Kamppi-Pasila ja jatkanut aina lentoasemalle asti. Tätä varten tehtiin varaus vuoden 2004 yleiskaavaan, mutta hanke jäi toteutumatta. Kaupunki on säännöllisin väliajoin kartoittanut mahdollisuuksia rakentaa metrorata Kamppi-Laajasalo välille ja Töölö-Pasila välille. Kampin metroaseman yhteyteen on jo rakentamisvaiheessa louhittu toinen tunneli, jota voitaisiin käyttää risteävän linjan asemana. Tähän asti metro on kuljettanut kätevimmin itäisiin kaupunginosiin ja idästä keskustaan ja itäisissä kaupunginosissa on eniten metropysäkkejä. Rakenteilla on myös Länsimetro, joka kulkee Espooseen ja tulee olemaan pituudeltaan 13,9 kilometriä. Päätös Länsimetron rakentamisesta tehtiin vuonna 2006 Espoon kaupunginvaltuustossa ja rakennustyöt aloitettiin vuonna 2009. Ensimmäinen vaihe kulkee nykyiseltä pääteasemalta Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Otaniemen läpi Tapiolaan ja jatkaa vielä Matinkylään saakka. Länsimetron toisessa vaiheessa rataa jatketaan Matinkylästä Kivenlahtiin asti. Ennen Länsimetroa Helsingin metro on kulkenut ainoastaan Helsingin sisällä.